Image alt text
Hyvin levänneenä ihminen on joustavampi, luovempi ja rennompi – ja yleensä paljon mukavampaa seuraa muille.

Nuku riittävästi ja säännöllisesti

Nukkuessaan ihminen ”resetoi” elimistönsä, palauttaa sen lepotilaan ja antaa sille uutta virtaa. Unen tarve on yksilöllinen – aikuisilla yleensä 7-9 tuntia vuorokaudessa, leikki-ikäisillä jopa 10-13 tuntia. Tärkeää on myös unirytmin säännöllisyys: lepoa ei voi varastoida!

Riittävän pitkä ja hyvälaatuinen uni on elintärkeätä terveydelle, sillä riittävä ja hyvälaatuinen lepo parantaa oppimista, ongelmanratkaisu- ja vastustuskykyä ja painonhallintaa. Hyvin levänneenä ihminen on joustavampi, luovempi ja rennompi – ja yleensä paljon mukavampaa seuraa muille.

Pitkäkestoinen univaje lisää myös riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään ja verenpainetautiin. Joidenkin tutkimusten mukaan se on myös sydäninfarktin ja aivoinfarktin riskitekijä. Unen puute huonontaa vastustuskykyä. Merkittävä ja pitkäkestoinen (useita vuosia kestänyt) unen puute voi tutkimusten mukaan olla riskitekijä myös masennukselle ja muistisairauksille. 1)

Hyvät elämäntavat tukevat hyvää unta. Uneen vaikuttavat etenkin liikunta, nautintoaineiden käyttö ja ruokailutottumukset. Monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio on hyvän unen ja valveajan vireyden kannalta suositeltavin. 2)

 

Liiku monipuolisesti

Monipuolinen liikunta kehittää kestävyyttä, lihaskuntoa ja liikehallintaa. Kestävyyskuntoa tulisi harjoittaa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti, esimerkiksi kävelemällä tai pyöräilemällä. Myös tunnin ja vartin rasittava liikunta – vaikkapa juosten tai hiihtäen – riittää. Hyvä muistisääntö on, että liikkuminen on reipasta, jos pystyt puhumaan hengästymisestä huolimatta. Liikkuminen on rasittavaa, jos puhuminen on hankalaa hengästymisen takia.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa olisi hyvä harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Siihen hyviä muotoja ovat jumpat, pallopelit ja kuntopiirit. Näin kehon tukielimet pysyvät kunnossa ja vältyt kaatumisilta ja loukkaantumisilta. Myös hyötyliikunta kannattaa! Aikuisten terveysliikunnan suositukset kertovat, miten liikkua hyvinvoinnin kannalta riittävästi.

Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. 3)

Lasten liikuntasuosituksien mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia liikuntaa. Se voi muodostua kevyestä liikunnasta ja reippaasta ulkoilusta sekä erittäin vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta.

Syö hyvin, voi hyvin!

Ruoka vaikuttaa vointiin välittömästi. Mieliala kohenee, kun nälkä lähtee.  Usein välittömän tyydytyksen tuova ruoka ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä lisää hyvinvointia. Voidaksemme hyvin läpi elämän, ruoan tulisi olla monipuolista, sitä tulisi nauttia sopivin väliajoin – ja sopivassa määrin.

Ravitsemussuositusten mukaan terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Se sisältää myös kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Lisäksi ruokavaliossa rajoitetaan suolan käyttöä. 4)

Lisää kasviöljyjen hyvää tekevistä vaikutuksista voit oppia Keiju Öljyakatemiasta.

Suositusten mukaisella ruokavaliolla voidaan vähentää lihavuuden, kohonneen verenpaineen, tarttumattomien tautien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja syöpien sekä masennuksen riskiä.

Ravintoperäiset riskitekijät aiheuttavat huomattavan tautitaakan Pohjoismaissa ja Baltiassa lisäämällä erityisesti tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen sekä paksu- ja peräsuolen syöpien riskiä. 4)

Suositusten mukaan päivittäisestä energiansaannista vajaa kolmasosa tulisi saada rasvasta. Suurin osa tästä tulisi olla tyydyttymätöntä, pehmeää rasvaa, kuten öljyä tai rasiamargariinia. Moni meistä saa valmisruokien, leikkeleiden, leivonnaisten, rasvaisten maitotuotteiden ym. piilorasvan lähteiden myötä turhan paljon tyydyttynyttä niin sanottua kovaa rasvaa. Piilorasvan karsiminen ja näkyvän, pehmeän rasvan lisääminen ruokavalioon on helppo tapa muuttaa rasvan laatua suositusten mukaiseksi. Kun rasva on näkyvää, on sen määrään helpompi itse vaikuttaa.

1) Hyvä Uni. Unihäiriöt – uusimmat näkemykset suomalaisilta asiantuntijoilta. Uniliitto ry. Neurologian erikoislääkäri Markku Partinen: Mitä uni on? (2023)
2) Hyvä Uni. Unihäiriöt – uusimmat näkemykset suomalaisilta asiantuntijoilta. Uniliitto ry. Psykologian tohtori ja erikoistutkija Heli Järnefelt: Hyvän unen edellytykset. (2023)
3) Liikkumalla terveyttä – askel kerrallaan. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/. (Sivusto päivitetty 16.9.2025)
4) Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024