Kurssi 4

Kasviöljyt maailmalla

 

Kasviöljyt ovat tärkeä osa eri maiden keittiöitä ja tuovat niihin oman vivahteensa. Öljykasvin viljeltävyys vaikuttaa myös siihen, mitä öljyä missäkin päin maailmaa on totuttu suosimaan. Esimerkiksi Unkari tunnetaan valtavista auringonkukkapelloistaan – ja unkarilaiset kuluttavatkin auringonkukkaöljyä yli 7 litraa asukasta kohden vuodessa! Jokaista italialaista kohden taas kuluu lähes 10 litraa oliiviöljyä vuodessa.

Suomalaisten “lähiöljy” on rasvahappokoostumukseltaan erinomainen rypsi. Suomalaisessa keittiössä ei kuitenkaan ole perinteisesti osattu hyödyntää kasviöljyjä yhtä paljon kuin muualla Euroopassa. Siksi öljyä kuluu meillä suhteessa vähemmän. Pehmeitä rasvoja sisältävien kasviöljyjen käyttö kovien rasvojen sijaan olisi kuitenkin hyvä vaihtoehto myös ravitsemussuositusten mukaan.

Tutustu, millaisista kasveista öljyä valmistetaan!

TIESITKÖ?

Maailman käytetyimpiä ruokaöljyjä ovat palmuöljy ja soijaöljy, joita hyödynnetään varsinkin elintarviketeollisuudessa. Öljyakatemiassa keskitymme kuitenkin suomalaiseen kotikeittiöön sopiviin öljyihin. Maailmalta löytyy myös harvinaisempia vaihtoehtoja kuten rypäleensiemenöljy, riisinleseöljy, vehnänalkioöljy tai vaikkapa passionhedelmäöljy.

Rypsi

Brassica rapa oleifera
Rypsin alkuperämaasta ei ole tarkkaa tietoa. Ensimmäiset maininnat Euraasiasta on löydetty Intian sanskriitiksi jo 2000 vuotta eaa. Eurooppaan rypsi on todistetusti ehtinyt viimeistään 1360-luvulla, jolloin siitä on tehty Hollannissa merkintä “raepssaet”:

Rypsi on suomalaisen “lähiöljy”. Rypsi kestää kevään kylmiä öitä toisin kuin monet muut öljykasvit – siksi sitä on helppo viljellä myös Suomessa. Jopa 80–150 cm korkeaksi kasvavaa rypsiä voisikin kutsua Pohjolan omaksi oliiviksi. Rypsiä ja sitä paljon muistuttavaa rapsia kasvatetaan Euroopan lisäksi ainakin Kanadassa, Intiassa ja Kiinassa.

Rypsi ja rapsi muistuttavat paljon toisiaan. Rypsi on kuitenkin nauriin alalaji, rapsi lantun. Rypsin ja rapsin erottaa siitä, että rypsin kukinnosta avautuvat ensin ylimmät kukat, rapsista alimmat. Molemmista kasveista saatava öljy on käytännössä hyvin samanlaista ominaisuuksiltaan.

Vinkki!

Jos haluat valita mahdollisimman lähellä tuotettua öljyä, on rypsi varmin vaihtoehto.

Auringonkukka

Helianthus annuus

Intiaanit viljelivät auringonkukkaa jo 3000 eaa. Eurooppaan se levisi espanjalaisten mukana vuonna 1596. Pietari Suuri esitteli auringonkukan Venäjällä, jossa sitä viljellään edelleen ahkerasti.

Auringonkukka viihtyy lauhassa ilmastossa. Se saattaa kasvaa jopa 5-metriseksi, mutta yleensä kasvi on noin 1–3 metriä korkea. Auringonkukat seuraavat auringon liikettä ja kääntävät kukintonsa sinne, missä aurinko milloinkin on. Kun kukinto on täysin pölyttynyt, se asettuu kypsymään itään päin suuntautuneena.

Auringonkukkaöljyn erikoisuus on siinä, että se sisältää ainoastaan omega-6-rasvahappoja, muttei lainkaan hyviä omega-3-rasvahappoja.

Maapähkinä

Arachis hypogaea

Jos kasvitieteilijöiltä kysytään, maapähkinä on itse asiassa papu eikä pähkinä. Se on luultavimmin kotoisin Brasiliasta, jossa inkat ovat kasvattaneet sitä jo 3000–2000 eaa.

Maapähkinä vaatii kasvaakseen lämpimän ilmaston. Nykyään sen pääasiallisia viljelyalueita ovat Intia, Kiina, Länsi-Afrikka sekä Yhdysvaltojen eteläiset alueet. Kasvi kasvaa noin 30–60 cm korkeaksi. Kukintojen kehittyminen vie 2–3 kuukautta, ja aikaa kylvöstä sadonkorjuuseen kuluu jopa 5 kuukautta.

Kun maapähkinän kukinto on pölyttynyt, sen hedelmöittynyt osa taipuu maata kohti ja lopulta kasvattaa pähkinän maan sisään.

Maapähkinäöljy on maultaan voimakas, ja sopii hyvin esimerkiksi afrikkalaisen tai itämaisen keittiön herkkuihin.

Vinkki!

Jos haluat ruokaasi vain hienovaraisen pähkinän vivahteen, valitse miedon pähkinäinen Keiju maapähkinä- ja rypsiöljy.

Oliivi

Olea europaea

Oliivi tunnetaan Välimeren alueen kasvina. Todennäköisesti se on kotoisin Vähä-Aasiasta. Yksin Raamatussa oliivi mainitaan yli 200 kertaa.

Oliivipuu tarvitsee 15–20 asteen keskilämpötilan kasvaakseen. Ikivihreä puu voi kasvaa 20 metriä korkeaksi ja tuottaa oliiveja jopa yli sadan vuoden ajan.

EU-komissio on tehnyt paljon työtä nimenomaan oliiviöljyn käytön tukemiseksi. Oliiviöljyssä on kuitenkin vain vähän monityydyttyneitä rasvahappoja. Siksi se vaatiikiin rinnalleen nimenomaan runsaasti kalaa ja pähkinöitä sisältävän Välimeren ruokavalion.

Oliiviöljy on kuitenkin hieman haastavampi valmistettava kuin siemenöljy. Oliivit sisältävät enemmän vettä kuin siemenet – ja sitä kautta ne myös pilaantuvat helpommin prosessin aikana.

Seesami

Sesamum indicum

Persialaiset käyttivät seesamia todistetusti jo 2100 eaa. Seesamilla oli merkittävä rooli muinaisissa yhteiskunnissa. Assyrian kuningas Sargon II otti käyttöön hintasäätelyn ja jopa maksoi osan palkoista seesaminsiemeninä.

Monikäyttöistä seesamiöljyä hyödynnetään myös kauneudenhoidossa. Tarinan mukaan kreikkalainen jumalatar Hera hurmasi Zeuksen seesamiöljyyn verhoutuneena.

“Sesam, aukene!” -sanonta on peräisin siitä, että sillä pyrittiin manaamaan seesamin n. 5-senttinen, kapea siemenkota auki. Seesamin siemenet ovat pieniä, mutta siemenen rasvapitoisuus on yli 50 %. Noin 60–120 cm korkeaksi kasvava seesami on melko vaativa kasvuolosuhteidensa suhteen. Kasvun alkuvaiheessa se tarvitsee riittävästi kosteutta, mutta kypsymisvaiheessa se vaatii kuivaa ilmanalaa.

Seesamiöljyn maku on erittäin voimakas. Jo pieni määrä tuo ruokaan itämaista vivahdetta.

Kookos

Cocos nucifera

Kookosöljyä saadaan kookospalmun hedelmistä. Noin 30 metriä korkeaksi kasvava kookospalmu viihtyy todella kuumassa ilmanalassa – alle 20 asteen lämpötiloissa siitä ei saada kunnollista satoa.

Kookospalmun täytyy kasvaa jopa 9 vuotta ennen kuin se alkaa tuottaa pähkinöitä. Tuotteliaimmillaan palmut ovat 5–20 vuoden iässä, jolloin niistä saadaan jopa 50–100 pähkinää vuodessa. Satokausi on jatkuva.

Kookosta on käytetty todistettavasti Intiassa yli 2500 vuotta. Nimi kookos tulee kuitenkin sanasta “coco”, jonka espanjalaiset antoivat sille noin 1500-luvulla. Sana tarkoitti silloin apinaa tai irvokasta.

Kookosöljystä yli 90 % on tyydyttynyttä rasvaa. Se alkaa kovettua jo 18–23 asteen lämmössä. Suomessa öljy onkin usein kiinteää myös huoneenlämmössä. Suuren tyydyttyneen rasvan määrän vuoksi kookosöljy sopii parhaiten silloin tällöin käytettäväksi esimerkiksi leivontaan.

Vinkki!

Seesami ja inkivääri sopivat erinomaisesti yhteen. Kokeile esim. grillattua inkivääri-seesamibroileria. Ohjeen löydät reseptit-osiosta!

Pistaasi

Pistacia vera

Pistaasia on käytetty yleisesti ruoaksi jo yli 8000 vuoden ajan. Israelin alueella sijaitsevalta arkeologiselta kaivaukselta tosin löydettiin pistaasin siemeniä ja pähkinöiden särkemiseen käytettyjä työkaluja, jotka on ajoitettu jopa 780 000 vuotta vanhoiksi!

Kuivassa maassa viihtyvät pistaasipuut kasvavat noin 10-metrisiksi. Puut jakautuvat uros- ja naaraspuihin, joista urospuut kasvattavat hedekukkia ja naaraspuut emikukkia, joista pistaasipähkinät kehittyvät. Pähkinöiden kypsyminen vaatii pitkän, lämpimän kauden. Muilta osin puu kestää suhteellisen hyvin lämpötilan vaihteluita, jopa ajoittaista pikkupakkasta. Kukin puu tuottaa satoa noin 50 kg, mutta vain 2 vuoden välein.

Pistaasin persoonallinen maku on parhaimmillaan esimerkiksi leivonnassa.

Vinkki!

Kookosöljyssä on paljon kovaa rasvaa, joten käytä sitä harkiten herkutteluun. Toimii esim. tryffeleiden valmistuksessa!

Testaa taitosi

Joko olet kasviöljyjen asiantuntija?

Testaa, mitä olet oppinut ja voita kassillinen laadukkaita Keiju-öljyjä

Historia
&
Kulttuuri